Kyberturvallisuus ja sen tärkeys vuonna 2021

Monet meidän arkipäiväisistä toiminnoistamme perustuvat erilaisille tietoverkoille, digitaalisille palveluille ja järjestelmille. Oletan esimerkiksi, että suurin osa suomalaisista käyttää jo pankkipalveluita etänä omalta kotisohvalta käsin, joko puhelinsovelluksen kautta tai vaikkapa tietokoneelta. Sen vuoksi yritysten tuleekin aktiivisesti ehkäistä palveluihinsa kohdistuvia tietoturvariskejä, puhutaan jopa ennaltaehkäisevästä riskienhallinnasta.

Kyberturvallisuus ja sen tärkeys vuonna 2021

Kyberturvallisuus ja sen tärkeys vuonna 2021

 

Suomen voisi sanoa olevan kyberturvallisuuden kärkimaita, mutta parannettavan varaa on toki täälläkin. Turvallisuuden tunteeseen ei sovi tuudittautua, sillä hakkerit ja huijarit voivat löytää tiensä yhteiskunnan tärkeisiin lonkeroihin yllättävän nopeasti, silloin kun huomio turvallisuuden huolehtimisesta herpaantuu hetkeksikin. Kyberuhkien lisääntyessä yritysten ja valtion toimielinten toimintakyky voi olla jopa pienestä kiinni, joten niiltä on suojauduttava jo hyvissä ajoin ja varmistettava toimintakyky myös tulevaisuudessa.

Miten kyberturvallisuus näkyy yksilön elämässä?

Suurin osa ihmisistä jakaa edes jollain tasolla elämäänsä verkossa, muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tämä antaa urkkijoille hedelmällisen tien tehdä hallaa saamallaan tiedolla. Olisi aina hyvä olla tarkkaavainen, millaista tietoa itsestään ulkopuolisille jakaa, ja ketkä jakamansa sisällön pääsevät näkemään. Etenkin henkilökohtaisten tietojen suhteen on hyvä olla tarkkana, sillä niiden avulla huijarit voivat vahingoittaa uhriaan esimerkiksi taloudellisesti. Huijauksia on erilaisia, ja niiden määrä on kasvamaan päin. Osa niistä voi jättää myös emotionaalisen jäljen uhriinsa, kuten erilaiset romanttiset huijaukset.

Miten kyberturvallisuus näkyy yksilön elämässä

Miten kyberturvallisuus näkyy yksilön elämässä

 

Oma kysymyksensä on toki myös se, että missä menevät yksilön vastuun rajat esimerkiksi siinä tapauksessa, jos palveluntarjoaja itse laiminlyö velvollisuuksiaan, ja tietoja pääsee vuotamaan. Eri alustoilla tapahtuvia laiminlyöntejä voi olla hankalaa näyttää toteen myöhemmin, ja monesti palveluntarjoajat voivat jopa pestä kätensä tapahtuneesta. Yleinen asenne tuntuu olevan, että yksilön itsensä on pidettävä huoli, millaisille alustoille jakaa tietojaan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää peräänkuuluttaa maltillista ja tarkkaavaista käytöstä yksityisten tietojensa suhteen.

Kyberturvallisuus suuremmassa mittakaavassa

Kun ajatellaan yrityksiä ja yhteiskunnan tärkeimpiä toimielimiä, kyberturvallisuuteen satsaus on myös suuri taloudellinen investointi. Riskit tietomurron tai haittaohjelmien uhriksi joutumiselle on kitkettävä olemattoman pieniksi, tai seuraukset voivat olla dramaattiset – valtion tasolla kyberturvallisuusuhat voivat jopa häiritä kaikkein kriittisimpien toimintojen toteutumista. Hyvä esimerkki suuresta yritykseen kohdistuneesta kyberturvahyökkäyksestä on taannoinen psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, jossa potilaiden henkilökohtaiset tiedot vuotivat hakkereille. Yritys haettiin luonnollisesti konkurssiin tapahtuman jälkeen, mutta tietomurron seuraukset potilaille ovat olleet paljon dramaattisemmat: monet heistä ovat joutuneet kiristysten uhreiksi, ja ongelmat jatkuvat vielä tänäkin päivänä. Erityisen ikävän tapauksesta tekee se, että uhrit ovat haavoittuvassa asemassa olevia, terapiaa ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Vastaamon ongelmat ovat siis esimerkkitilanne siitä, mitä yritykset eivät pahimmissa painajaisissaankaan haluaisi käyvän toiminnalleen. Tämän vuoksi kyberturvallisuudesta on pidettävä hyvä huoli jo alusta alkaen ja luotava yritykselle turvalliset puitteet kasvaa ja tuottaa palveluita. Monet yritykset turvautuvatkin ulkopuolisten kyberturvakeskusten puoleen parantaakseen turvallisuuttaan.

 

Kyberturvallisuusriskit eivät ole ainoastaan suurten yritysten huoli, vaan myös pienempien yritysten pitäisi pitää omasta turvallisuudestaan huolta. Monesti siihen ei ehkä panosteta tarpeeksi, osaltaan ehkä siitä johtuvien kulujen vuoksi. Toisaalta mikään taho ei ole kyberhyökkäyksiltä turvassa, ja pienet yritykset voivat olla huijareille myös houkutteleva kohde puutteellisen suojauksensa vuoksi. Sen vuoksi asenneilmapiirin on myös pienemmissä yrityksissä muututtava.

 

Tosiasiahan on, että kyberhyökkäykset tulevat tulevaisuudessa entisestään lisääntymään, ja voittajina tilanteesta selviävät ne osapuolet, jotka ovat varautuneet riskeihin jo etukäteen. Hyvä maine on myös tärkeä asia yrityksille: kuluttajat suosivat varmasti mieluummin yrityksiä, joiden imago viestii turvallisesta ja vastuullisesta yrityskulttuurista. Maineen tahriintuminen voikin olla jopa hyökkäyksen lamaannuttavin seuraus aineellisiin vahinkoihin verrattuna, sillä asiakkaat eivät palaa käyttämään sellaisen yrityksen palveluita, jotka ovat hoitaneet tietoturvallisuutensa leväperäisesti.

Comments are closed.